Dead Cult Diaries omin sanoin

3.11.2012

Huomenta! Pitkään on hiljaiseloa blogi taas pitänyt. Ei ole ollut mitään sanottavaa tai ei ole vain jaksanut nähdä vaivaa sen eteen. Nyt päätin että otan itseäni niskasta kiinni tämän suhteen. Potkin myös muita orkesterimme jäseniä osallistumaan tähän savottaan. Mennään rehellisesti suomeksi.

Viime kuukaudet ovat olleet tekemistä täynnä: levydiilin teko kesällä, uuden musan rustaaminen, tuottajan etsintä, studioiden buukkaaminen ja niin päin pois. En jaksa nyt liian tarkasti lähteä erittelemään kaikkea mitä tapahtunut, koska olen laiska enkä tiedä kiinnostaako se edes ketään? Nyt ollaan kuitenkin siinä vaiheessa projektia, että ensi viikolla alkaa levyn loppubiisien nauhoitukset. Asioiden säätäminen tämän kollaasin kohdalla ei ole todellakaan ollut maailman helpoimmasta päästä. Muutama epätoivon hetki on koettu, hammasta kiristelty ja kiroiltu. Tämän takia sitä on muuten oikeasti oppinut luottamaan mitä tekee ja mihin tähtää.


Kitarakampetta.

Studiosessioiden aikaan suuri paniikinlietsoja (jäkeenpäin jo naurattaa koko asia) oli se, kun tuottajamme Jonas Olsson käski tekemään lisää biisejä. Siinä vaiheessa olimme siinä uskossa, että levyn biisit on valmiita nauhoitusta varten. No, ei se nyt ihan niin sitten tuottajan mielestä ollut. Noin puolet biiseistä tultaisiin nauhoittamaan aluksi minkä jälkeen katsottaisiin, mitä matskua on tullut uutena ja miten edetään. Epätietoisuus mustensi mielemme.. Alkuhermoilun jälkeen ja kirjoittamiseen paneutuessa sitä huomasi että viddu, kannatti! Kyllä paineen alla toimiminen on perseestä, mutta myös ainakin tämän porukan kohdalla tuottavaa. Ressi on takana, nyt enää äänitys ja loppuhiominen.


Radioneitsyyden menetys uudelle Boys And Toys biisille. Juhlistuksen aika.

Lauantaina 27.10. oli keväisen Rockstarbafinaalin jälkeen seuraava keikka. Tietysti samassa paikassa missä tuo edellinenkin veto oli; On The Rocksissa. Kyseessä oli Radio Rockin järjestämä Rockstarbavoittajien (me, Doom Unit ja Battle Beast) kokoontumisajo ja kruununa päällä Andy McCoyn uusi pumppu Grease Helmet.

Tämähän tarkoitti tietenkin sitä, että reenaamiseksihän se valmistautuminen sitten meni. Kun viime keikasta on jo jonkin aikaa, vanhat biisit muuttuneet tässä levynteon aikana ja uusia biisejä tullut repertuaariin oli pakko oikein kunnolla ruveta muistelemaan ja katsomaan, että mitenkä nyt sit mikäkin riffi meni... lyriikoita ja lauluja unohtamatta.
Tässä levynteossa kun ei ole ajatellut sitä puolta, että pitäähän ne myös osata livenä soittaa. Eihän nyt mistään matematiikkametallista puhuta, ei meidän biisit mitään aivotiedettä vaadi. Kuitenkin piti kaivaa nauhoilta biisit ja tarkistaa mitenkä mikäkin on muuttunut äänitysten aikana. Monia ideoita kun on tullut muutettua siinä prosessissa. Meidän nauhoitusmetodimme on ollut aika pitkälle sitä, että kun biisin runko on valmis, se tehdään studiossa loppuun ja siinä vaiheessa päätetään vasta tarkka tapa miten esimerkiksi soittaa joku juttu tai muutetaan sanoja, laululaineja yms.
Onko se nyt sitten aikuinen tapa tehdä? No, pientä ressiä päälle ja oikein yhdet kunnon treenit saatiin järkättyä niin, että kaikki oli paikalla.



Ränttilä ja uni.

Palataanpa sitten keikkareissuun. Edellisenä iltana tultiin Artun ja Emmin kanssa Kokkolasta biisinkirjoitus-sessioista tuottajan kanssa. Tietenkin oli lunta satanut tässä välissä ja tiet jäässä. Kesärenkailla 50 km/h oli kiva matkustaa. Kokkolasta Jyväskylään on muuten noin 250 km matkaa.

Seuraavan päivän reissaamisesta Helsinkiin ei ole mitään sanottavaa. Join bisseä ja Ediä. Uuuu! Matkalla bassoherramme Mr Ränttilä rupesi tosin voimaan melko huonosti. Mestoille päästyämme olikin jo siinä miehessä semmoiset olot että hotelliinhan se lähti oksentelemaan ja nukkumaan mitälie. Joku ruokamyrkytyshän se varmaan iski. Hetken jo kerkesi säikähtämään, että joutuuko sitä vetämään ilman bassoa tänään. Sen verran huonolta tilanne vaikutti. Soundchekkiin mies saatiin tulemaan sillä ettei kukaan vienyt sille Jaffaa hotelliin vaikka se sitä pyysi. Limsanhakureissusta bassonvarteen.
Pientä seurustelua kanssamuusikoiden kanssa, pari bisseä ja olikin meidän vuoro hypätä lauteille. Veto oli lyhyt ja hyvä. Noin puoli tuntia täyttä mäiskettä täydessä mestassa sai hyvän adren ja hien päälle. Tuntui, että keikka loppui liian lyhyeen kun oli niin hyvä meininki, mutta eipä jäänyt tylsä maku todellakaan. Uudet biisit tuntui soittaessa hyvältä! Keikan jälkeen tosin huomasimme, että kaikki bisset olivat hävinneet takahuoneesta! Minkäs voi jos on yhteiset tarjonnat ja 4 bändiä niitä nautiskelemassa. Vituttihan tuo, mutta tämän takia allekirjoittanut oli varustautunut myös omin eväin. Muitten vetoja tuli katseltua sen minkä kerkesi ja tuttuja moikkailtua. Enpä minä jaksa lähteä erittelemään asioita sen kummemmin. Kyllä tuo keikkailu on aina hubaa!


Tyypit ja rokkari.

Ensi viikolla Juuso hyppää Helsinkiin äänittämään rumpuja ja me jäädään muitten kielisoittajien kanssa Jyväskylään raapimaan komppeja ja bassoja narulle. Viikonlopuksi tarjolla myös bändiaiheista toimintaa! Kerron siitä myöhemmin mitä tuli tehtyä.

Viimeisenä ja tärkeimpänä seuraava ilmoitusasia: meidän uusi sinkkubiisi BOYS AND TOYS julkaistaan digitaalisesti ensi viikon perjantaina 9.11.2012. www.deadcultdiaries.com -osoitteesta löytynee silloin linkit miten tuon rokkirallin saat myös itsellesi!





Kippis! J-V

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti