3..2..1.. ja se on siinä!
Viimeiset kaksi päivää olivatkin sitten viimeiset nauhoituspäivät, jotka pyhitettiin vokaalien tekemiselle. Juhlafiilis muhi mielessä jo ennen urakan aloittamista, mutta piti yrittää hillitä itsensä. Kuohuvan sijasta pulloon oli edelleenkin tarkoitus laittaa vettä. Ja tuota vettä kuluu ihan järkyttävät määrät studiopäivän aikana, useita litroja, joten ihan tärkeä juttu, ettei siellä ole mitään naista väkevämpää. Itsenäisyyspäivä starttasi hikisissä meiningeissä studiolla jääkylmän 240 km matkaamisen jälkeen Hevirellulla, älkää hyvät ihmiset hommatko ranskalaisia, hankalia lämpeemään! Kokkolassa odotti tuo tuttu lauluboxi, missä urakkaa riitti loppumetreille saakka. Laulaminenhan on kivaa hommaa. Samaan aikaan kun laulaa pää punaisena, tuottajan ääni kaikuu korvissa: lisää heittäytymistä, presenssiä ja artikulointia! Se on hienoa kun joku potkii! Studiokopissa yksinollessa kerkeää myös ajattelemaan kaikenlaista, mm. tuottajan taktiikkaa saada parempia ottoja. Näistä yksi on ilmiselvästi kehuminen. Kun kehutaan ottoa, niin silti rec lähtee samantien päälle.
Ainakin lauluboxista voi ilveillä tuottajalle.. jos se vaan sattuu katsomaan.
Toisena päivänä studiolle ilmestynyt harvinaisen mukava vempain, tuo miellyttävän näköinen Korgin vintagesyna, aiheutti kuolanvalumista ja leikkimistä lasersoundeilla. Mukavaa vastapainoa hikiseen puurtamiseen. Loppu alkoi häämöttää, ja kaikki nauhoitukset alkoivat olla onnistuneesti purkissa. Jo kotoisaksi muodostunut studion olkkari vempaimineen ja elämä studiolla aiheutti jo haikeuttakin.. onneksi studio vielä kutsuu ennen joulua, jolloin tarkoituksena on bändin ja Jonaksen kanssa tsekkailla miksaukset ja tietenkin baardittaa urakan päättymistä! Tuottaja tulee joutumaan myöskin jonkinasteisen jekun kohteeksi, katsotaan mitä viisikko keksii päänmenoksi ;)
Levyllä kajahtaa.
Adios ja hasta pronto!
- Emmy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti